Huhtikuu.

Aurinko on alkanut paistaa mukavasti.
Lumet sulavat ja ulkona tarkenee mainiosti ilman paksua takkia. Keväät tulon huomaa myös hevosista, omistani on lähtenyt niin paljon karvaa että voin pian väsätä villapaidan ensitalveksi.

Jere kävi tässä kuussa kolmissa valjakkokisoissa ja nappasi yksistä sijoituksen, viides kolmestakymmenestäkahdesta. Huima ja Hellu eivät ole vielä päässeet kisaamaan mutta maastoilua ja treeniä on ollut senkin edessä. Kummankin kanssa on väännetty ahkerasti ja suunnittelin ilmoittavani pariskunnan loppukuussa muutamiin estekisoihin.

Retki halki lumisen metsän !

Tervehdys !

Kävimme tänään koko töissä olevan talliporukan voimin maastoilemassa. Matkaan lähti siis yhteensä kuusi hevosta - Toivo, Merkkari, Tiikki, Inkeri, Sissi ja Aino. Alunperin minun oli tarkoitus lähteä vetämään joukkoa Viuhulla kärryjen kera, mutta tamma onnistui kaverien kanssa leikkiessään kaatumaan tarhassa eilen, joten se jäi kotiin odottelemaan hierojan saapumista.

Onneksemme onnistuin saamaan tammalle hierojan näin pian, se kun tuntui jäykistyneen vasemmalta puolen aika lailla kompurointinsa jäljiltä. Hieroja saapuikin sovitusti ja käsitteli hevosen sillä aikaa kun me maastoilimme. Merkinnän lopusta voit lukea hänen "raporttinsa" hoidon kulusta !

Hevosten lomailu alkaa pikkuhiljaa olla ohi, ja kisaikäisiä aletaan jälleen treenata tosissaan tulevia koitoksia varten. Kilpailutauko on tehnyt selvästi hyvää kaikille - pollet ovat saaneet lepuuttaa hermojaan ihan vain kotioloissa. Ennen varsinaista kilpakauden aloittamista pyrin saamaan kaikille hierojan käymään, jotta saadaan mahdolliset lihasjumit pois kiusaamasta. Vanhuksetkin pitäisi taas hieroa läpi, mutta sen saan tehtyä itsekin käytyäni vuosia sitten kurssin perushieronnasta.

Railakkaita pakkaspäiviä kaikille !

Hierojan raportti Viuhusta 21.01.2010, hierojana Hilla.

"Kävelin ihan uuteen talliin ja luin nimi kylttejä. Huomasin hetken kuluttua nimen Viuhun Veto ja siitä tunnistin, että tässähän se Viuhun karsina olikin. Viuhu katsoi minua kysyvin silmin ja hörähti kysyvästi. Silittelin Viuhun päätä ja juttelin sille mukavia. Viuhu antoi minun liikutella käsiäni sen otsalla ja turvalla. Avasin karsinan oven ja astuin sisälle. Hieroin pienin liikkein Viuhun ihanan pehmeää kaulaa. Viuhu rentoutui hyvin nopeasti. Siirtelin sormiani näppärin liikkein ja huomasin, että sillä oli todella vahvat lihakset. Viuhu katseli ihmeissään kun liikutin kättä etujalkaa pitkin ja silittelin sen upeita jalkalihaksia. Kun olin jalan kavion vieressä kokeilin sen kavion ympäri ja tarkistin vielä nivelet. Aloin nostaa käsiäni ylös ja samalla pyörittelin sormiani. Seuraavaksi siirtyisin selkään ja mahan alueeseen. Siirsin käteni Viuhun selälle ja hieroin sen selkää. Painoin hiukan ja liikuttelin kättäni Viuhun selän päällä. Viuhu seisoi vain paikallaan ja tuijotteli ulos karsinasta.
Siirryin hiljalleen takajalkaan. Otin Viuhun jalasta kiinni ja nostin sen noin 7cm irti maasta. Vedin jalkaa hiljalleen itseeni päin ja samalla myös nostin vähäsen. Viuhu antoi tehdä venytyksen loppuun saakka. Sitten kokeilin hännän tyveä. Kaikki oli ihan kunnossa. Seuraavaksi siirsin käteni uudestaan Viuhun kaulalle ja aloin hiromaan sen ihanan pehmeää kaulaa. Hieroin Viuhun lapaa kun omistaja oli sanonut, että Viuhu oli kaatunut toissapäivänä leikkiessään kavereiden kanssa tarhassa. Pyörittelin sormiani lihasten päällä ja lapa oli kyllä yllättävän hyvän tuntuinen. Seuraavaksi siirryin etujalkaan ja hieroin sitä samalla tavalla kuin aikaisempaakin jalkaa.
Kun olin hieronut koko hevosen lähdin käymään Viuhun kanssa pienellä ulko pyrähdys reissulla. Kävelin Viuhun kanssa hetken ja annoin sen verrytellä kunnolla. Noin 20 minuutin päästä vein Viuhun sisälle ja kävin hakemassa yhden punaisen omenan Viuhulle. Viuhu rupesi pureskelemaan suuria paloja tosi isosta punaisesta omenasta. Laitoin loput omenasta Viuhun kuppiin.."

Eikö voisi olla aina kesä ?

Etulinjan Suomenratsuissa odotellaan jo kevättä ja kesää. Hevoset ovat jo aikaa sitten tympääntyneet loimien pukemiseen ja riisumiseen, eivätkä pakkaskelit houkuttele hevosen selkään. Suurin osa hevosista onkin joulun jälkeen viettänyt enemmän tai vähemmän lomaa, ainoastaan ravuritammat ovat ahkeroineet sorvin äärellä tuoden mukavankokoisia rahapalkintojakin kisamatkoilta kotiin.

Mistään tykkijuoksijoista ei näiden kohdalla tosin ainakaan toistaiseksi voi puhua. Inkerin ajat pysyttelevät sitkeästi 1.30 yläpuolella ja Viuhukin juoksi ensimmäisen ko. ajan alituksensa aivan vastikään päästyään kilpailemaan hieman totuttua kovatasoisemmassa ryhmässä. Tamma tarvitseekin selvästi hieman "kaverin kannustusta", ennen kuin kunnon tuloksia saadaan aikaan.

Kahden edellämainitun juoksijan lisäksi meillä on kasvamassa yksi ravurinalku, Viuhun ensimmäinen varsa Heila. Neiti on vielä ihan vauva, puolitoistavuotinen, mutta ainakin tarhassa ja maneesissa irti juostessa vilautetut ravipätkät lupaavat hyvää.

Tällä hetkellä haussa olisi vielä ainakin yksi juoksijasuuntainen otus - akkavaltaa pitäisi kitkeä orilla. Nyt kun olemme tammojen avulla saaneet hyvää kokemusta ravimaailmasta, saatamme uskaltautua jonkin "oikeasti hyvän hevosen" hankintaan - nämä nykyiset kun ovat molemmat päätyneet meille lähinnä koekaniineiksi.

Ensimmäisestä merkinnästä tuli nyt melko ravipainotteinen, mutta ensi kerralla toisin aihein !